Eteisen purkua

Eteisen purkua

Uskoisitteko, tässä sama eteinen kuin tuossa edellisessä postauksessa? :) Olin varma etten jaksa tätä kaikkea tänään, mutta tein sen kuitenkin! Ja ihan yksin! Ihana puulattia, miksi ihmeessä ne oli peitetty sillä kamalalla muovimatolla.. Ja yllätys oli myös paneelit vaakatasossa, nekin hyvät.

Vasemmanpuoleisesta komerosta jäi karmit vielä paikoilleen, niitä en jaksanut enää purkaa. Odottakoon huomiseen :)

Eteisen siivousta

Eteisen siivousta

Aloin eilen turhuuksissani siivota eteisen komeroita loppuun. Tässä on kuva pienestä eteisestä, josta pitäisi saada tehtyä toimiva järkevillä säilytystiloilla. Vasemmalta lähtee rappuset yläkertaan. Tuon ensimmäisen askelman alta löytyi vaikka mitä tavaraa..

 Nyt laitoimme yläkerran oviaukkoon tilapäisesti oven, ettei pölyt ja kylmä ilma kulkeudu ylös.

Tässä toinen komero sisältäpäin. Kuvasta ei saa selvää, mutta se on melko syvä, n. 1,5metriä. Komerossa oli hyllyt oikealla ja peräseinällä. 

Vasemman puoleinen komero on mielestäni aina ollut jotenkin ällöttävä.. Tiedän että siellä on hiiriä, ja varsinkin nyt kun talon alle menevä luukku on ollut auki ja villat levällään tuossa lattialla. Kyllä vaati päättäväisyyttä että sain koko komeron tyhjättyä! Tavaraa kun oli tungettu myös kulman taakse ihan alimman rappusenkin alle..

Komeroita on joskus suurennettu, sen näkee alkuperäisestä seinästä. En tiedä mikä ihme vietti minulla on noihin vanhoihin lattioihin, minusta ne ovat jotenkin niin ihania. Ehkä siinä tulee ajateltua kuinka kauan sitä lattiaa pitkin on kävelty ja kuinka erilaiset ihmiset siitä ovat kulkeneet. Kun purin komeroiden väliseinää, ajatukset olivat melko syvällisiä. Mietin että kuka sitä seinää oli naputellut, mitä hän oli ajatellut ja minkälaisia tunteita hänellä sillä hetkellä on ollut.. Ja miltä hänestä tuntuisi että nyt minä olen sitä seinää purkamassa! 

Ja sitäkin, että kuinka ennen on käytetty kaikki materiaalit niin hienosti hyväksi, mitä on ollut! Jokainen puukalikka on löytänyt paikkansa, mitään ei ole turhaan heitetty pois. Miten tämä asia onkaan nykyaikana, kukaan ei varmaan laittaisi uuden talon väliseiniin vanhoja, ehkä kivijalan valussa olleita lautoja..

 Simo Vaatehuoneelta hei! Moni varmaan muistaa sen mainoksen :D Huippua, vaikka ällöttävääkin oli, komeron peränurkkia tyhjätessä löytää näitä vanhoja säästettyjä asioita. Sieltä löytyi mm. muovikassillisia muovikasseja, lukuisia saviruukkuja, sanomalehtiä vuodelta 1994, joissa oli Estonian uppoamiseen liittyviä uutisia. 

Tämä juna oli ihan perimmäisessä nurkassa, alimman rappusen alla. Sen on saanut mieheni joululahjaksi joskus lapsena, isänsä tekemä.

Mitään tavaralöytöjä enää tuskin on luvassa, kaikki komerot on nyt pengottu viimeistä nurkkaa myöten! On se käsittämätöntä miten äkkiä maailma on muuttunut! Kuka enää laittaa sanomalehtiä talteen tulevia sukupolvia varten?? Kaikki tietohan löytyy netistä..  Tavaraa on niin paljon, että kaikki haluavat vain hävittää sitä, turhia ei säästellä. Ennen taas turhia ei heitetty pois. 

Nyt lähden heittämään pois ne vanhat säästetyt tavarat, jotka ovat meille turhia, näin se elämä vain menee.

Purkaminen jatkuu

Purkaminen jatkuu

Homma etenee!

Nyt on toisen huoneen purkaminenkin hyvällä mallilla. Enää lattialaudat irti ja loput komeron seinät pois, niin sitten päästään keittiön kimppuun! 

Päässä pyörii monenmoiset ajatukset. Kun jonkun asian päättää, sitten kuulee erilaisia mielipiteitä miten se homma pitäisi tehdä. Ärsyttävää! Paljon vinkkejäkin kyllä saa, mutta välillä harmittaa, että juuri kun on jotain päättänyt, sitten tulee joku ja sekoittaa kaikki ajatukset totaalisesti.

Ainakin olemme saaneet monta säästökohdetta jo tähän mennessä (lattialaudat kunnostettavissa sekä hyvät kattopaneelit). Tuossa ylläolevassa kuvassa komeron laudoituksen päällä oli gyproc-levyt jotka poistettiin. Itse olen aina inhonnut kyseistä materiaalia, minusta se on tosi huonoa! Siihen on hankala kiinnittää mitään ja sitten tulee rumia jälkiä kun levy murenee. Tuota purkaessa mielipiteeni vahvistui, inhoan sitä vielä enemmän! En haluaisi sitä mihinkään huoneeseen, yläkerrassakin se harmittaa. 

 Nyt sitten jo kahdesta suunnasta olemme saaneet vinkin, että kannattaa laittaa puukuitulevyä seinään - se toimii eristeenä ja siihen päälle voi suoraan tapetoida! Mehän emme yritä tehdä viivasuoraa eikä uutta, vaan kunnostamme vanhaa. Ja se saa näkyä. Katto notkottaa ja seinissä saa olla vinoja kohtia. Joten tämä puukuitulevyn käyttö sopii oikein hyvin ja  olen erittäin tyytyväinen tähän päätökseen. Lisäksi saamme säästettyä työtä ja rahaa, ei tarvitse koolata ja villoittaa, eikä tarvitse tasoitemiestä muutakuin muurien tasoittamiseen. 

Sähkömies tosiaan viikonloppuna kävi laittamassa väliaikaiseen keittiöömme lisää pistorasioita. Ruokapöydässä hän sitten sanoi että jokos hella sinne viedään.. Meinasi mennä murekkeet väärään kurkkuun -mitä, nyt hetikö?? Niin, heti se sitten vietiin! Tuli sitten pitkä lauantaiehtoo, kun tyhjäsimme keittiötä ja järjestelimme "uutta". Olen iloinen että saatiin näinkin toimiva ja mukava paikka, jossa voin kokata ja leipoakin! Kuka olisi uskonut että tila joka oli ennen täynnä kaiken maailman roinaa maaleista autonosiin, on nyt keittiökäytössä!

Ja ah, tuo tiskikone!! Olen 1,5 vuotta tiskannut 5 hengen astiat käsin. Tiskaaminen on homma josta en pidä, joten olen ikionnellinen että nyt on kone käytössä!

Keittiöstä otettiin tiskikaappi pois, ja sieltä alta sitten paljastui keittiöseinien elämänkaari. Yksi värisävy tuosta puuttuu, vaaleansinistä maalia oli ennen tuota keltaista. 

Tänään olen tyhjännyt loppuja romppeita keittiöstä ja eteisen komeroista. Komerotkin pitää purkaa, tilalle tehdään toivottavasti jotain toimivampaa. Siitä kuvia myöhemmin.. Kohta saadaan lyödä elintasosiipeen menevä väliovi umpeen, kun alkaa keittiön purkaminen. Sitten onkin kulku elintasosiivestä yläkertaan ulkokautta.. :)

Pohdintaa

Pohdintaa

Viikko on taas vierähtänyt aika hektisesti. Hommaa on niin paljon ettei tiedä mitä tekisi, sitten tulee tehtyä kaikesta vain vähän. Suuri työ on ollut omenoista, joita on tullut neljästä puusta tänä vuonna todella paljon. Olen tarjonnut niitä kaikille tutuille ja tuntemattomille, itse käytiin puristamassa mehua, tehty piirakkaa, paistosta, hilloa... Silti omenoita on aivan liikaa! Onneksi nyt alkaa puut olla omenoista tyhjiä ja pääsee haravoimaan niiden sijasta lehtiä.

Tällä viikolla ei remontti juurikaan ole edennyt, vähän olemme purkaneet seuraavaa kamaria. Pää sauhuaa, kun miettii tulevia pintoja, millä ne päällystetään! Puulattiat ja katto ovat itsestäänselvyys, mutta ne seinät.. ja tapetit! Ja lattioiden väri.. Keittiösuunnitelma on hioutunut ja nyt se on varmasti lopullinen. Mutta mitään ei tehdä helpoimman kautta.. Olemme päätyneet Ikean kaapistoihin, vaaleilla koivuovilla. Mutta jotta se saataisiin istumaan kokonaisuuteen ja näyttämään joltain muulta kuin liian sileältä pinnalta, meinaamme ne ovet hioa ja maalata itse pensselillä. Tuota tapettia ollaan mietitty keittiöön, ja punaisia lautalattioita.. Saas nähdä, en ole ikinä tykännyt punaisesta sisustuksessa!! 

No, ennen pintojen laittoa tapahtuu vielä paaljon!

Olen kolunnut kaikki katsastusaseman lehdet kymmeneen kertaan läpi, kun siellä tulee istuttua välillä aika paljon työn puolesta. Nyt sinne oli tuotu uusia sisustuslehtiä, ja sieltä löytyi hauska teksti, joka mun oli aivan pakko repiä irti ja ottaa mukaan! Tuo on juuri minun ajatus kodista: lämmin ja viihtyisä.

Tämä ilta oli tyyni ja sänkipeltokin saanut riittävästi kosteutta, joten uskalsimme sytyttää kokon. Kyytiä saivat parketit ja levyt, kaikki mitä tähän mennessä on purettu. 

Meiltä noin 1,5km:n päässä peltoaukion jälkeen näkyy keskustan reunaman kerrostaloja. Siellä joku oli sitten katsellut ja soittanut palokunnan, että viljakuivuri palaa! Ihmeteltiin kun nähtiin paloauton tulevan vilkut päällä, että mihin se on menossa.. No, meidän pihaanhan se.. Naapurikin poltti kokkoa muutaman sadan metrin päässä, että ei oltu ainoita. Onneksi molemmat "palot" olivat kuitenkin hallinnassa ja palomiehille väärä hälytys. 

Tämän päivän jälkeen on hyvä mennä nukkumaan ja kerätä voimia huomiseen päivään. Aamulla tulee sähkömies laittamaan remonttia varten valaistuksia kuntoon ja vähän jotain muutakin tilapäistä laittoa. Purkaakin pitäisi, ja kuskata poikaa korispeleihin. Tässä kohtaa voin taas todeta että olen huono äiti, en ehdi istumaan kentän laidalla koko päivää katselemassa pelejä.. Mutta ehkä teen sitten jotain muuta koko perheen eteen... 

Kamarin kuvia

Muutaman kuvan haluan vielä tuosta isommasta huoneesta laittaa. Lattiahan on tosi laho, lapset kun hyppivät olohuoneessa, se tärisi keittiössä asti (keittiö siis vastakkaisessa kulmassa taloa). Eteisessä huomaa melkein ihan paljain silmin, kuinka lattia viettää keskelle päin. No, lattialautoja purkaessamme mietin itsekseni että uskaltaako purujen päällä kävellä. Kauaa ei mennyt, niin rakenne petti miehen alta ja toinen jalka upposi. Onneksi ei käynyt kuinkaan, huonompikin tuuri olisi voinut olla. Nyt sitten kissa on keksinyt kulkea tätä kautta ulos.. :D

Muurin päältä rapsuttelimme laastit pois, tai oikeastaan ne tippuivat ihan itse. Ei kummoista koputtelua vaatinut. Nyt sitten mietinnässä mitä tuo seinä saa jatkossa pintaansa..

Ja tässä tämä toinen huone, joka nyt on työn alla. 

Taidan nyt kuitenkin käydä vähän polskimassa, että saisi ajauksia muualle. Omaa aikaa on otettava kun kerran siihen on mahdollisuus!

Alakerran remontti alkoi!

Alakerran remontti alkoi nyt! Sitä on valmisteltu jo pitkään. Onhan tässä vähän miettimistä ollutkin, viisihenkisen perheen elämän sujumisen kannalta remontin keskellä. No, tavaraa on luonnollisesti pakattu ja viety varastoon vanhaan navettaan. Väliaikainen keittiö on tehty vanhaan karjakeittiöön. Siellä muuten mieheni isä ja hänen vanhempansa asuivat tätä taloa rakentaessaan.. No, onneksi elintasosiipi käsittää pesutilat ja vessan. Huone on ollut vanhempien makuuhuoneena, siitä teemme nyt tilapäisesti olohuoneen. Oman sänkymme viemme yläkertaan yhden lapsen huoneeseen.. Kyllä sopu sijaa antaa vai mitä! Kunhan lattiat saadaan purettua, kulku yläkerrasta elintasosiipeen tapahtuu ulkokautta.. Toivomme siis ilmojen puolesta oikein lämmintä syksyä!

Lapset asuivat alakerran olohuoneessa yläkerran remontin ajan. Kun tavarat saatiin yläkertaan, olikin hienoa vähän antaa taiteellista vapautta pienille!

Huoneessa oli lastulevyä ja sitä toista huokoisempaa levyä (mulla ei tuommoiset nimet jää päähän!). Levyjen alta paljastui pinkopahvi ja alkuperäinen tapetti.

Oli vähän villaa tukittu rakoihin. 

           

Yhdellä seinällä oli vielä tallessa yhtä erilaista tapettia. Löytyi siis neljää erilaista.

   Ja olihan täällä ennenkin piirrelty seiniin - tosin ei ihan luvan kanssa...

Iloksemme valkoisten levyjen alta paljastui hieno puukatto! Vähän kunnostusta ja maalia, niin hyvä tulee!

  Muutama naula tuli nypittyä.. Mies pari kertaa meinas katsoa minua pahasti, kun tiputin vasaran surutta lattialle.. Mutta sitten tuli helpotuksen ilme - ainiin, eihän sitä tarvikaan varoa!

Uunin paikka paljastui kun lattiaa purettiin. Ja uskokaa tai älkää, me meinaamme kunnostaa nämä ihanat vanhat lattialaudat! Kittiä on levitetty rakoihin kun lattiaan on laitettu aikanaan muovimatto. Nyt puulattian päällä oli kovalevyt, sitten muovimatto nurinpäin parketin alla pehmikkeenä. 

        Seinään oli alkuperäistä lattiaa maalatessa joku kirjoittanut vuosiluvun. Lisäksi sanomalehdet, joita oli liisteröity muurin pintaan, olivat marraskuulta 1950.

Jaahas. Seuraavalla kerralla taas lisää. Nyt on pienempi kamari purkamisen kohteena, jos tänään saatais parketti pois! Se huone onkin levytetty n. 10 vuotta sitten, joten seinille ei tarvi muutakuin tapetoida. Siitä huoneesta sitten seuraavalla kerralla!

Alkusanat :)

No niin, tästä se sitten lähtee! Niin, tai siis remonttihan on jo käynnissä, mutta tämä blogi!

Asumme Latokartano-nimisellä tilalla. Tänne muutti mieheni isä vanhempineen evakkoina Elisenvaarasta ja talon he rakensivat vuonna 1950. Elintasosiipi tehtiin kylkeen joskus -70-luvun alkupuolella. Tila sijaitsee vajaa 4km:n päässä keskustasta, omassa rauhassa peltojen keskellä. 

Remonttimme jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä tehtiin yläkerta valmiiksi, sinne piti saada vessa ja yksi huone lisää. Toisena tulee talon alakerta. Kannatinpuut ovat lahot, joten koko lattia pitää purkaa ja tehdä uusiksi. Samalla remontoidaan tottakai myös seinät ja katot. Remontin kolmas osa on elintasosiipi, jonka kohtalosta ei vielä tarkemmin tiedetä. Siivessä on yksi huone, pesutilat, sauna, vessa, pukuhuonen ja eteinen.

Yläkerrasta en kerro kovin tarkasti, mutta pääpiirteittäin nyt siitä ensin. 

 Kylmät vintit olivat täynnä tavaraa, kuvitella voi mitä kaikkea löytyi! 

                                 Toinen vinteistä eristettiin ja siitä saatiinkin hyvä säilytystila!

Yläkerrassa oli siis kaksi huonetta, joista tämä jaettiin kahtia. Toisen puolen vintti avattiin, joten saatiin vähän lisää tilaa toiseenkin huoneeseen. Iso ikkuna poistettiin ja tilalle laitettiin kolme kapeaa, samalla tavalla kuin talon toisessakin päädyssä on.

Seuraavissa kuvissa huoneet tapetoituna, listat luonnollisesti puuttuu :) Käytimme Pihlgren & Ritolan tapetteja.

Yksi hauska löytö tuli.. Mieheni oli lapsena syönyt äidiltä salaa jäätelöä, ja pitihän todisteaineisto hävittää jonnekin. Oiva paikka oli vintillä, katon rajassa oli rako, josta puhtaaksi nuoltu jäätelöpaketti työnnettiin välikaton reunalle.. No tottakai silloin kuviteltiin ettei kukaan ikinä niitä löydä eikä salaisuus koskaan paljastu.. Toisin kävi! Ja näitä oli siellä monta!

Yläkerran vessa on hieman vielä kesken, tällä viikolla pitäisi laatoittajan tulla. Sitten pääsen vihdoin tapetoimaan ja asentamaan kalusteita! Putket on tehty valmiiksi ja viety alakertaan. Siitä eteenpäin sitten pääsemme tekemään vasta kun alakerran lattia avataan.