Näytetään tekstit, joissa on tunniste pönttöuuni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pönttöuuni. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kierrätetty nojatuoli

Muistatteko, kun sain kaatopaikalta nojatuolin?
Tarina siitä löytyy täältä: Onnen hetkiä


Nyt saatiin tuoli entisöijältä takaisin ja se näyttää tältä:


Ei siinä kovin paljoa vanhaa ole, kunnostettiin oikein kunnolla.
 Samalla vein entisöijälle tuolin, jonka pelastin kuivurilta. 
Harmittaa, kun en ottanut siitä kuvaa!
 Se oli punainen, rotansyömiä reikiä täynnä,
 kangas oli repaleinen, käsinoja irti..
 Mutta hieno siitäkin tuli! 


Kamera muuttaa värejä tosi paljon,
 ehkä tuossa kaatopaikkatuolissa väri näyttää siltä miltä oikeastikin..

Kaivoin talon vanhan ryijyn vintin kätköistä, 
se sopii sävyltään täydellisesti tuon tuolin kanssa!
Kun olin hakemassa koukkuja kiinnitystä varten,
kissa oli löytänyt siitä kivan piilopaikan :)




Pönttöuunia käytetään edelleen ahkerasti. 
Se antaa niin mukavan lämmön ja tuoksun.
Itseasiassa meillä ei ole muualla kuin eteisessä patterit päällä 
ja hyvin on pärjätty. 
Itse pidän tuosta pönttiksen lasiluukusta,
 minusta on kiva nähdä tuli.


Meillä on kaksi keinutuolia navetan vintillä. 
Pitänee odottaa, että saamme isomman olohuoneen, 
sillä nyt tuntuu, että huonekaluja on aivan tarpeeksi!
 Kaivoin kuitenkin esiin mummani tekemän pitsipeiton, 
joka hänellä oli aina keinutuolissa.
 Olin jossain vaiheessa tuon pitsin pessyt, ja hapsut on vähän... solmussa :D 
Siinä meni tovi kun nuo sain selväksi!


 Bongasin paikalliselta nettikirppikseltä tällaisen vanhan lääkekaapin.
Se vielä etsii paikkaansa..


torstai 16. lokakuuta 2014

Syystunnelmia

Kuoroharrastus on ollut melko intensiivistä viime päivinä.
 Konsertti lähestyy ja ylimääräisiä harjoituksia on pidetty. 
Kuorossa pidämme arpajaiset keskenämme, saamme näin kerättyä vähän rahaa kuorolle. 
Minua on arpaonni suosinut nyt pariin kertaan. 
Tämä kaunis enkeli sai paikan kynttilöiden vierestä. 
Sitä olenkin nyt katsellut usein,
sillä perhepiirissämme on ollut vähän surua ja murhetta viime päivinä. 
Onneksi noita enkeleitä kuitenkin on,
 ja kenestäkään emme ole vielä joutuneet luopumaan.


Ilman saunaa on vaikea olla.
 Ja olihan se joku ratkaisu tehtävä, talvikin kun tulee.
Tynnyrisauna oli hyvä vaihtoehto, sitä voi sitten tarvittaessa siirtää..
 Nyt se on vielä helposti siirrettävissä - vaikka ajaisi torille
ja avaisi ovet halukkaille pientä maksua vastaan..
Kuinkahan pian saisi omansa takaisin? ;D


Ja kyllä, olemme saunoneet saunassa, 
joka on kuorma-auton kyydissä, pitäkää pöhköinä vaan :)
 Kaivuri ei ole vielä ehtinyt tulla nostamaan saunaa paikoilleen... 
Tai sitten jotkut ei ole jaksaneet tasoittaa paikkaa johon se pitäisi nostaa...
No, on tässä ollut vähän muutakin ajateltavaa.


Paikan saunalle kaivuri on siis käynyt kaivamassa,
 mutta se sora pitäisi vielä tasoittaa.


Sisätilatkin on otettu työn alle hetken tauon jälkeen. 
Vähän piti kerätä intoa välillä..
Isomman kamarin katto on nyt hiottu sekä maalattu kolmeen kertaan. 
Viikon kuivumisaika jokaisen kerroksen välillä.
 Seinät on kitattu ja seuraavaksi olisi sitten esiliisteröintiä ja tapetointia. 


Muurikin on tämän kuvan ottamisen jälkeen maalattu kertaalleen.


Kovasti on yritetty nauttia valmiista tiloista ja tunnelmasta, 
vaikka niitä listoja vielä puuttuukin. 
Silti on ollut ihanaa rauhoittua ja keskittää suurinpiirtein kaikki 
päivittäiset toiminnot tähän saman katon alle.


Pönttis on ollut kovassa käytössä. 
Tässä vihreässä kamarissahan ei ole vielä edes patteria,
 ja hyvin on pärjätty!


Olen soitellut monta ja monenmoista puhelua tuosta nihkeäksi jääneestä lattiasta. 
Se on kiukuttanut niin pajon! Viimeisin puhelu antoi eniten.
 Maalin myyjä oli käynyt Allbäckin tehtaalla ja saanut sieltä ohjeeksi,
 että pintaan tulisi ripotella talkkia! Sen pitäisi viedä tahmeus mennessään. 
Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni, suopakuurasin yläkerran käytävän ja rappuset.
 Olin aiemmin kokeillut talkkia pariin rappuseen ja hyvältä vaikuttaa. 
Pesunkin jälkeen oli parempi, eli kyllä siinä joku reaktio tapahtuu! 
Huomenna sitten eteisen vuoro...




keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Hitaasti mutta varmasti!

Hitaasti mutta varmasti!

Nyt se on todettu jälleen kerran, että meidän on aivan turha asettaa mitään aikarajoja. 
Ei ne toteudu kumminkaan! Mutta se ollaan myös todettu,
 että osaamme kuunnella itseämme, levätään silloin kun ei jaksa tehdä mitään
 ja näin emme vedä itseämme piippuun. 
Kaikki järjestyy kuitenkin -ajallaan :)

Jotain ollaan kuitenkin yritetty väsätä sisälläkin. Tässä eteisen lampetit :)
 Sähkömies piti erikoisena ratkaisuna ja sanoi että kuuluvat toisinpäin. 
Mutta tässä talossa varmaan kaikki tehdään väärinpäin ja erikoisesti
 - ainakin nykystandardien mukaan.

Pikkukamarin pönttöuuni on kertaalleen maalattu. Lattia hiottu ja kitattu.


Myöskin seinistä on kolot kitattu ja levyjen saumat ylitasoitettiin
 (kuvassa sitä ei olla vielä tehty). 

Selvisimme työmaallamme 255 päivää ilman tapaturmia. Sitten se sattui.
Olin esiliisteröimässä seinää ja pistorasioiden johdot töröttivät suorina seinästä.
 Ei tullut pieneen mieleenikään, että niissä olisi virta! 
Sattuipa sitten tuo sormus osumaan kahteen johtoon yhtäaikaa... ja voitte aavistaa mikä oli lopputulos..
Onneksi olen tässä ja mitään vakavampaa ei aiheutunut. 
Sormus meni piloille, harmittaahan se, kun niin tuorekin oli... ;)
 Mutta, uusi tilaukseen ja lasku sähkömiehelle. Eikös se ole oikeus ja kohtuus?



 Sitten piti jo välillä leipoa kakkujakin.. Tässä pienin, kahdesta isosta ei tullut kunnon kuvaa..

Olen jossain välissä (kevään tohinassa) hionut talon alkuperäiseen pirttipöytään kuuluvat penkit.
 Tänään maalasin ne jo kertaalleen suunnilleen alkuperäisellä sävyllä :) 
Katsotaan kuvia sitten kun ovat valmiina. 
Pöytä on vielä hiomatta, mutta pitää ensin keksiä tuonne verstaalle sen tilalle joku toinen..

Keittiö odottaa siis edelleen käyttöönottoa.
Kaikkea muuta tekemistä keksitään, koska se listoitus ei jostain syystä houkuttele.
 Ja kun mukavampia töitä on tarjolla ihan nenän edessä. Kuten tapetointi. :) 

 Joten aloitettiin pikkukamarin tapetointi!
Kaunis tuo tapetti, Pihlgren&Ritolan Kamomilla.

Tänään koko päivän olen touhunnut jotain, 
ja koko ajan ajatellut, että kohta pötkähdän viltin päälle nurmikolle lukemaan postissa tulleita lehtiä. 
No, kun sinne vihdoin viiden aikaan pääsin , tuli sadekuuro.
 Lehdet on lukematta ja maa nyt märkä, pitääkö käydä ostamassa riippumatto???

 Tässä vielä pari kuvaa pihasta. Kukat on nousseet paljon ja aina joku kukkii. Unikot on mun yhdet lempikukat, ja lemmikki myös..

Rempallaanko??
 No, talossa vähän fiksaamista, ruohonleikkuri hajos ja auto on mukavasti patinoitunut..
 Parin vuoden päästä meillä on rippijuhlat, jos siihen mennessä olis jotain kunnossa? :)



torstai 27. maaliskuuta 2014

Siinä se seisoo!

 Siinä se seisoo!

Nyt on pönttöuuni muurattu! Pari työpäivää siihen meni.
Osaava ja hyvä muurari oli, kaikki sujui todella hyvin. 



Pikkuneiti pääsi taiteilemaan tapetointipöydälle.. 


Ja innostui neiti jopa tapetoimaankin.. Itse valitsi tapetit.. :)
 Mukana uusia sekä talon alkuperäisiä tapetteja.






Enpä ennen ollut nähnyt miltä näyttää uunin sisällä!
 Nyt olen viisaampi siinäkin asiassa, miten se savu tuolla kiertää!


Hieno tuli! Uuni on hiottu valmiiksi,
mutta hetki pitää vielä odottaa ennenkuin voidaan maalata. 
Antaa kosteuden ensin kuivua kunnolla, ettei tule valumia maalipintaan.. 
Ja syksyllä sitten päästään nauttimaan pöntön lämmöstä!! 


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Sinistä pukkaa!!

Sinistä pukkaa!!

Olen ollut vähän laiska päivittämään tätä blogia, mutta nyt päätin ottaa pienen hetken ja lisätä pari kuvaa. Pönttöuuni odottaa pesemistä, sillä muurari tulee maanantaina ja siihen pitäisi takapuolelle sutia vähän maalia, mieluiten jo tänään! (paitsi huutokauppaankin olis kiva ehtiä...)
 Pikkukamarin kattokin on kahteen kertaan maalattu ja kolot kitattu, jotta pönttöuunin voi asentaa.  

Seinistä on kittailtu ruuvinkoloja. Puukuitulevyn tapetoiminen oli ristiriitainen aihe, kun keskustelupalstoja seurailin. Mutta toisaalta, niinhän se on mikä tahansa juttu.. Jokaisella on oma mielipide, ja saakin olla :)
 Me päädyimme kittaamaan kolot ja levyjen saumaan laitetaan lasikuitunauha. Ja tapetoimme sitten suoraan levyn päälle, ilman pinkopahvia tai makulatuuripaperia. 


Keittiö on nyt pääasiallisesti se, jota yritämme saada ensimmäisenä "reeraan". Keittiön lattia maalattiin kaappien kohdalta valmiiksi. Tapetointikokeilutkin tuossa näkyvät, ne jäävät kaappien taakse piiloon :)


 Muuri sai ylleen Allbäckin sinisen pellavaöljymaalin. Ensimmäisen kerran maalasin sen aika tummaksi, mutta Timo ei tykännyt. Lopputulos on vaalennettu, ja olen siihen itsekin tyytyväinen. Yksi piano-oppilaani äiti sanoi, että onpa hienoa kun käytätte värejä! Kun sitä valkoista on aina vaan joka paikassa... Koskahan se kausi muuten menee ohi??


Eilen kokeiltiin tapetointia ja hyvinhän se sujuu! Seinät ollaan esiliisteröity, mutta se imee vieläkin liisteriä niin paljon, että liisteröimme sen uudelleen juuri ennen kuin laitoimme tapetin siihen. 



Voi että mä niin tykkään tästä!



Tässä vielä kuva äitini isän tekemästä pikkuhyllystä, joka on ollut äidilläni lapsena leikkimökissä. Maalasin sen sillä samalla sävyllä kuin keittiön muurin, niin eiköhän hylly jostain keittiöstä sitten paikkansa löydä :)


Viikonloppuna saamme tänne kuulkaas ihan ensimmäiset talkoolaiset!!!!! (No, yksi oli syksyllä yhden päivän irrottamassa lattialaudoista nauloja)  Sosiaalinen elämä on ollut melko minimaalista tämän rempan aikana, kun ei ole ollut aikaa tapailla kaikkia, eikä tänne ole viitsinyt paljon ketään kutsua kahvittelemaankaan..Ja silloin kun tarvisi apua, kaikki kaikkoaa ympäriltä..
 Muuta en valita ja tottakai ymmärrän, jokaisella on omat menonsa. Kaipaan vaan sitä vanhanajan meininkiä, kun naapurusto, sukulaiset ja ystävät yhdessä tekivät hommia, oli se sitten rakentamista, salaojitusta tai muuta isompaa tekemistä. Pelkkä ruuanlaittajan homma on aikaavievä. Muonittaja olis tälläkin työmaalla kyllä monesti ollut tarpeellinen. :D

Mutta nyt ollaan jo siellä loppusuoralla, niin eiköhän se tästä valmiiksi tule! Lauantaina saadaan touhuta ystävien seurassa, ehkä saadaan keittiökaappeja jo paikoilleen!

Kissikin on paikkansa löytänyt :)




sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kittiä kanssa!

Kittiä kanssa!

(Timo kirjoittaa)

Viimeksi kirjoitetun jälkeen ollaan maalailtu kattoja ja hiottukin niitä.
Niska ja selkä on kovilla, siispä otimme keittiön osat olohuoneeseen ja
aloimme lajitella niitä kasauksen helpottamiseksi. Kaappeihin, joihin on tarkoitus
laittaa lasilla varustetut ovet, piti valkoiseen takaseinään saada vähän väriä. Siksi 
etsimme oikeat kaapit, jotta saataisiin maalattua näiden sisäosat ennen kuin kasaamisen 
aika tulisi. Viherkasvi kannettiin valoon, kun siitä näytti puutetta olevan. Sen verran ruskeaa 
lehteä oli alkanut ilmaantua.


Isossa paperikassissa on kaikki vetimet kaikkiin keittiön kaappeihin ja laatikoihin, taitaa muutama valokin löytyä.




Muutama kasattu runko on jo valmiina!


  Onneksi sain kasaukseen hyvät neuvot ja avun. Yhdessä on mukavampi tehdä hommia!



Tässä piirros tulevasta keittiöstä ikkunaseinän osalta. Keskellä oleva taso tulee n. 10 cm alemmas kuin muut tasot. Oikealle tulee tiskitaso ja vesipiste. Vähän tuo Ikean piirrustusohjelma heittää joiltakin kohdin, mutta suuntaa antaa ainakin :)


Luukkuja ja uunin sisäosia on valmiina odottamassa asennusta.

Uunin sisälle on valmiiksi tulenkestävästä valumassasta tehtyjä kappaleita. Nopeuttaa uunin muuraamista ja tulee kestävämpi lopputulos.

Tänään hioin ja maalasin pikkukamarin kattoa. Onhan siinä melkoiset raot tilkittäväksi, mutta keittön katosta tuli riittävän siisti, eiköhän tästäkin vielä.


Keittiön katto on valmiina ja seinäpaaneelit myös. Pientä kittailua seinä vielä vaatii, liisteri odottaa jo valmiina. Seinät esiliisteröidään kittauksen jälkeen. Kaapiston taakse teimme tapetointikokeen jämäpaloilla, joita jäi yläkerrasta ja sen perusteella esiliisteröinti tarvitaan. Miten saumat sitten tasoitetaan? Kokeilua varmasti tarvitaan siinäkin. Ainakin tuntuma kertoi, ettei tapettia pysty kovinkaan paljoa sivusuunnassa siirtämään, kun levy on niin karhea.


 Ei muutakuin kohti uutta viikkoa!