keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Hitaasti mutta varmasti!

Hitaasti mutta varmasti!

Nyt se on todettu jälleen kerran, että meidän on aivan turha asettaa mitään aikarajoja. 
Ei ne toteudu kumminkaan! Mutta se ollaan myös todettu,
 että osaamme kuunnella itseämme, levätään silloin kun ei jaksa tehdä mitään
 ja näin emme vedä itseämme piippuun. 
Kaikki järjestyy kuitenkin -ajallaan :)

Jotain ollaan kuitenkin yritetty väsätä sisälläkin. Tässä eteisen lampetit :)
 Sähkömies piti erikoisena ratkaisuna ja sanoi että kuuluvat toisinpäin. 
Mutta tässä talossa varmaan kaikki tehdään väärinpäin ja erikoisesti
 - ainakin nykystandardien mukaan.

Pikkukamarin pönttöuuni on kertaalleen maalattu. Lattia hiottu ja kitattu.


Myöskin seinistä on kolot kitattu ja levyjen saumat ylitasoitettiin
 (kuvassa sitä ei olla vielä tehty). 

Selvisimme työmaallamme 255 päivää ilman tapaturmia. Sitten se sattui.
Olin esiliisteröimässä seinää ja pistorasioiden johdot töröttivät suorina seinästä.
 Ei tullut pieneen mieleenikään, että niissä olisi virta! 
Sattuipa sitten tuo sormus osumaan kahteen johtoon yhtäaikaa... ja voitte aavistaa mikä oli lopputulos..
Onneksi olen tässä ja mitään vakavampaa ei aiheutunut. 
Sormus meni piloille, harmittaahan se, kun niin tuorekin oli... ;)
 Mutta, uusi tilaukseen ja lasku sähkömiehelle. Eikös se ole oikeus ja kohtuus?



 Sitten piti jo välillä leipoa kakkujakin.. Tässä pienin, kahdesta isosta ei tullut kunnon kuvaa..

Olen jossain välissä (kevään tohinassa) hionut talon alkuperäiseen pirttipöytään kuuluvat penkit.
 Tänään maalasin ne jo kertaalleen suunnilleen alkuperäisellä sävyllä :) 
Katsotaan kuvia sitten kun ovat valmiina. 
Pöytä on vielä hiomatta, mutta pitää ensin keksiä tuonne verstaalle sen tilalle joku toinen..

Keittiö odottaa siis edelleen käyttöönottoa.
Kaikkea muuta tekemistä keksitään, koska se listoitus ei jostain syystä houkuttele.
 Ja kun mukavampia töitä on tarjolla ihan nenän edessä. Kuten tapetointi. :) 

 Joten aloitettiin pikkukamarin tapetointi!
Kaunis tuo tapetti, Pihlgren&Ritolan Kamomilla.

Tänään koko päivän olen touhunnut jotain, 
ja koko ajan ajatellut, että kohta pötkähdän viltin päälle nurmikolle lukemaan postissa tulleita lehtiä. 
No, kun sinne vihdoin viiden aikaan pääsin , tuli sadekuuro.
 Lehdet on lukematta ja maa nyt märkä, pitääkö käydä ostamassa riippumatto???

 Tässä vielä pari kuvaa pihasta. Kukat on nousseet paljon ja aina joku kukkii. Unikot on mun yhdet lempikukat, ja lemmikki myös..

Rempallaanko??
 No, talossa vähän fiksaamista, ruohonleikkuri hajos ja auto on mukavasti patinoitunut..
 Parin vuoden päästä meillä on rippijuhlat, jos siihen mennessä olis jotain kunnossa? :)



2 kommenttia:

  1. On hyvä hengähtää välillä ja katsella maailmaa. Miettiä mitä hyvää ja kaunista elämässä onkaan. Ja taas jaksaa..

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana tuo pönttöuuni! Noi vanhanmalliset on kyllä niin söpöjä, ne tuo oman tunnelmansa. Hui tuo sähkötapaturma, sinulla oli enkeli vähintäänkin olkapäällä :(. Onneksi ei käynyt pahempaa. Kauniit ja hyvinhoidetut kukkapenkit teillä. Unikot ja nuo laukat on minunkin lemppareitani :).

    VastaaPoista