Löhöilytauko!

Löhöilytauko!

(Timo kirjoittaa...)

Vaikka tässä kyltissä lukee oleskelu kielletty, niin vietimme pienen tauon jälkeen vapaan viikonlopun. Suuntasimme auton keulan kohti Pieksämäkeä, koska olimme sopineet hakevamme pönttöuunin pieneen kamariin. Tmi Mika Häkkinen oli tehnyt sen meille mittojen mukaan. Olipa se hienoa työtä, varovasti piti pakata se perävaunuun, ettemme kolhisi sitä, kun emme meinaa sitä heti maalata. Uunipaketti sisälsi muitakin osia, kuin kuoret, jotta kasaaminen olisi helpompaa. Kiitokset vaan sinne tekijälle! 

Ja sitten menimme vierailulle serkun luo. Olipa siitä aikaa vierähtänyt, kun viimeksi kävin kylässä. Tarinaa riitti ja harmitti, kun oli liian kiire lähteä paluumatkalle. Yli kymmenen vuotta sitten olin viimeksi käynyt. Oli mielenkiintoista kuulla lapsuusmuistoja mummolasta, sillä tämä meidän paikka oli ollut heille mummola...sitä en tosiaan ollut ajatellut aiemmin niin selvästi. Nyt se tuli konkreettisesti hoksattua. 60-luvulla täällä olivat vierailleet kesäisin Martti, Anna-Liisa ja muut, kun minusta ei ollut vielä tietoakaan. Isä täällä oli kuulemma vaan sliippaillut hiuksiaan ja ollut salamyhkäinen. :D

Terveisiä vaan sinne Pieksämäelle ja kiitokset teille vieraanvaraisuudesta. Poiketaan uudemman kerran ja tervetuloa tännekki!

Tässä uunin alaosa, luukut valmiina paikoillaan.

Sunnuntai iltana oli pakko katsoa mitä yläkerran rappusten maton alla onkaan. Kovalevyä naulattuna ja liimattuna. Liima on vaan niin pirun tiukassa, ettei se kaapimalla helposti irronnut. Mutta, kaavin kun edelleen istuu käteen niin hyvin, eihän tuo ole mikään ongelma. Suunnittelimme myös rappukäytävän seinien ja katon panelointia. Kattoa täytyy lisäeristää vinosta osasta, kun sitä ei ulkoapäinkään pysty tekemään. Paneelia katselimme netistä ja sitähän löytyi, vaikkakin karmivaan hintaan... Mutta sitä mallia piti saada, niin kerran se tässä kirpaisee! Onpahan sitten hienon näköistä ja pysyy seinässä seuraavat 50 vuotta, ainakin :)

Työmiehet paneloivat tänään maanantaina eteistä. On se kiva nähdä valmista jälkeä, kun me suhasimme ja painoimme töitä, että saataisiin työmaalle tarvikkeita ja rahaa millä tätä lystiä maksetaan. En ehtinyt käydä kuin kahvetauolla katsomassa aikaansaannosta, kun tänään oli neljä huollettavaa autoa, jotka juuri ja juuri sain klo 18 valmiiksi. Mutta lapin mäntymökki odottaa siellä paukkuvassa pakkasessa lumipeitteen alla :) 

On tietysti vielä paljon järjesteltävää ennen lomaa, esim. alakerran lämmitys, kun nyt ollaan suoran sähkölämmittimen varassa. Jos vielä ennen perjantaita saataisiin edes pari vesipatteria lämmittämään, koska kyllähän se täälläkin pakkanen paukkuu ja öljyllä lämmittäminen on kuitenkin halvempaa. 

Kirkkaita päiviä

Kirkkaita päiviä

Aina mieli ei vain ole niin kirkas. Viime päivinä on ollut asioita, jotka ovat vetäneet mielen maahan ja tuntuu että nyt ei enää jaksa. Kun väsymys on kova, silloin kaikki asiat tuntuu ylitsepääsemättömältä. Vaikka kuinka kaikki sanoivat, että muistakaa pitää itsestänne huolta, se ei auta. Ja vaikka kuinka ollaan pidetty lepopäiviä, tuntuu ettei mikään riitä. Ajatukset kuitenkin pyörii remontissa, siinä mitä seuraavaksi pitää tehdä ja mitä pitää muistaa. Ja sen  lisäksi vielä kaikki muut asiat... 

Yhden vanhan kaverini blogissa oli kirjoitus siitä mitä onni on. Huonona päivänä onni on täysin kateissa, mutta haluaako sen etsiä ja löytää, on itsestään kiinni. Minulle hyvää mieltä toi musiikki. Erik Satien Gnossienne nro 3 on hyvin rauhoittava ja antaa ajatuksille tilaa.. 

Voit kuunnella sen täältä:  http://www.youtube.com/watch?v=g8Yoz9Nh21k

Lisäksi huonona päivänä tuttavani pyysi minua leipomaan heille. Tottakai lupasin, pitkästä aikaa pääsin taas tekemään kakkuja, josta tykkään. Koristeluun en nyt juurikaan panostanut, kun ei ollut mitään toiveita. Leipominen, kumma kyllä, sai ajatukset aivan muualle ikävistä asioista, ja mielikin piristyi..

Ihana päivä ulkona! Nuo kotinurkkien maisemat kyllä piristävät, kun vaan muistaa aukaista silmät ja ihalla niitä! Eilen tein ystäväni kanssa lenkin ja tajusin, että sekin "harrastus" on jäänyt täysin minulta viime syksynä remontin takia. Mutta eiköhän se siitä taas lähde. Kaipa tuo mieli alkaa kirkastua kun ilmakin on noin hieno!!! Ja viikon päästä pääsemme koko perhe lappiin lomailemaan, sitä odotan kovasti. Saa keskittyä olemaan rakkaimpieni kanssa ilman suurempia käytännön velvotteita :)

Petivaatteet vein ulos pakkaseen ja samalla otin kuvan talon eteläpäädystä. Tällä seinällä on ruskeat ikkunanpokat, ne on tarkoitus maalata valkoiseksi. Räystäslauta on irronnut jo kaksi vuotta sitten tapaninmyrskyn aikana, mutta jospa sen sais kesällä paikoilleen, kun muutenkin tuota seinää aletaan kunnostaa.

Sitten sisätiloihin..
 Tässä on pinossa viimeiset kaavitut lattialaudat, vihdoin!! 

Ja tässä viimeinenkin kalikka lyöty paikoilleen! Ihanaa! Sitten vaan äkkiä lattia peiton alle odottelemaan maalausta.Työmiehet ovat myöskin laittaneet kaikki ovenkarmit paikoilleen.

Tasoittaja on käynyt levittelemässä mössöjään seinään, mutta ei vielä joka paikkaan. Tällä viikolla piti tulla, mutta eipä ole näkynyt. Pitäis vaan saada tuo pikkukamarin seinä valmiiksi, jotta muurari pääsee muuraamaan pönttöuunia. 

Olen ajellut tällä viikolla jonkin verran. Kävin hakemassa höyläämöltä lisää paneelia ja seuraavana päivänä ajelin Kauvatsaan Uulan tehtaanmyymälään. Ostin keittiöön puolukan punaisen lattiamaalin, sekä eteisen ja keittiön paneelien maalit. 

Heti alettiin pohjamaalata paneeleita, ja maalaushan sujui tosi hyvin, maalia oli todella miellyttävää sivellä! 

Ja tänään sitten on jo saatu paneelia seinäänkin!! Maalin sävy on laava, tykkään siitä kyllä kovasti.. Toinen kerros vielä sitten myöhemmin pintaan, niin peittyy puu kunnolla.

Olemme kovasti pähkäilleet ja mittailleen keittiökaappien paikkoja. Pari kaappia kasattiinkin valmiiksi, että nähdään millainen se Ikean uusi kiinnityssysteemi onkaan. Kyllä se siitä sitten, mutta täytyy sano, että on täysin senttipeliä -ellei jopa millipeliä se asentaminen. Aika tarkkaan ollaan laskettu, vaikka yritettiin huomioida monta seinien paksuudet ja muut, silti tekee tiukkaa. Mutta kyllä ne kaapit seinään saadaan!

Meillä on tällainen leikkuulauta, joka on koristeena seinällä. Lapset aina ruokapöydässä katselevat tuota ja miettivät kuinka paljon missäkin ruuassa on kaloreita.. Tosin he puhuvat "kalorioista", aivan niinkuin tuossa lukee! 

Nyt pieni hengähdys taas viikonloppuna, lähdemme hakemaan Pieksämäeltä pönttöuunin kuoria! Hotellihuoneen varasimme Jyväskylästä, ettei ihan saman päivän aikana tarvi ajella. 

Mukavaa viikonloppua vaan kaikille, nautitaan auringosta kun se vihdoin taas meitä valaisee!

Levytystä ja kaapimista

Levytystä ja kaapimista

Nyt on suurin osa seinistä jo levytetty!! Tässä kuva keittiön ovelta eteiseen, kyllä on oven päällä laudat vinossa.. En tiedä onko ollut jo alunperin, mutta painuneetkin ovat. Mittalimme keittiön kaappien korkeutta ja tässä kohdassa kuvan oikealla laidalla kaapit tulevat kattoon kiinni, kun ikkunaseinällä kaappien yläreunaan jää n. 7cm tilaa.. No, katsotaan sitten asennusvaiheessa kuinka loppupelissä käy.

Kovasti tänään on myös puhuttanut liesien päälle tuleva huuva. Että miten se toteutetaan ja minkä korkuinen siitä tehdään, ettei ole liian raskaan näköinen. Tässä nyt joku Timon suunnitelma..

Eteisestä en ole tainnut laittaa kuvaa hetkeen. Tuossa on alin porras tehty uudestaan. On muuten edelleen outoa, kun oli jo tottunut ottamaan ison loikan yläkertaan mentäessä ja sieltä pois tullessa. Lisäksi tuossa näkyy tuo peräseinä kokonaan paneloituna.

Levyjä on säilytetty kylmässä hallissa, joten niitä on sitten pitänyt tuoda ajoissa aina sisälle kuivumaan. Laitettiin rimat väliin ja puhallin puhaltamaan suoraan sinnepäin, että kuivuis paremmin :) Ulkoseiniin laitettiin vähän paksummat levyt, 22mm ja sisäseiniin 13mm. 

 Eteisen katkaisijat.. Toivottavasti tuo tussi ei tule läpi maalista.. 

Tänään saatiin viimeiset lattialaudat kaavittua!!! Mitenkähän sitä juhlistais?? :D Tietysti vielä se varaus, että joku lauta onkin niin kiero, ettei kelpaa tai mene paikoilleen. Sitten ei auta muu kuin kaapia lyhyempiä korvikkeeksi. 

Eikä se sitten kaapiminen siihen kuitenkaan loppunut! Ovenkarmit olivat heti perään otettava työn alle, että saatais nekin paikoilleen. Huomattavasti mukavampi niitä oli kaapia, maali lähti niin hyvin pois. Kynnyksessä oli vähän enemmän töitä. Kaksi karmia saatiin valmiiksi, yksi vielä odottaa..

Harmi kun kuvissa näkyy aina kaikkea sotkua ja roinaa, mutta sitähän se remontti on! Tässä kuitenkin kuva levytetystä keittiöstä. Alempi kuva olohuoneesta.

Tasoitemieskin kävi aloittelemassa urakkaansa. Huomenna tulee jatkamaan. 

Kaapimisen makuun kun on päässyt, pitihän sitä vielä yksi tuoli kaapia! Olin jo syksyllä käynyt tämän tuolin pelastamassa kuivurilta, kun olin tämän sattumalta siellä nähnyt. On kuulemma ollut siellä jo yli 20 vuotta. Tuoli on peräisin Karjalasta, näin anoppi epäili. Tuoli näkyy Timon vanhempien häiden kuvissa, mitä on otettu ulkona. No, minä haluan laittaa tämän sitten eteiseen kun se saadaan valmiiksi! Itse mietin että olisi hieno tuollaisenaan, mutta Timo meinas että pitäis maalata.. Katsotaan nyt sitten :)

Päivittelyn aika

Päivittelyn aika

Välillä tuntuu, että olemme täysin kahjoja!! Jatkuvasti meiltä kysytään, että "joko on valmista?" tai "onko teillä joku aikataulu?"... Toiset rakentaa uuden talon puolessa vuodessa, ja me nysvätään joidenkin lattialautojen kanssa miljoona tuntia!! Lisäksi kaikki muu älytön päälle, kuten vanhojen kattojen kunnostus. Listatkin maalaamme sutipelillä, eikä tyydytä kaupan pahvilistoihin, jotka irvistää parin vuoden päästä. Vanha ulko-ovikin varmaan kaivetaan tuolta ladosta esiin ja  kunnostetaan se, vaikkei se olekaan mikään lämpöeristetty. Vältämme kiiltävää ja modernia, emme halua sisustuslehtien kaltaista valko-harmaata tilaa.  

Joo, ollaan me hulluja.. Mutta. Ainakaan meillä ei ole muovitettua taloa. Ja ehkä tässä on jopa pieni kulttuuriteko ja ekologisuutta, että teemme monet asiat vaikeamman kautta ja perinteitä kunnioittaen. Ja teemme kodin asumista ja elämistä varten, sellaiseksi jossa me viihdymme.

Taas vierähti kolme vapaapäivää, joista kaksi meni levätessä. Tänään maanantaina raavimme laudoista maalia, koska huomenna tulevat työmiehet ja pitäisi olla heille lautoja valmiina. Nyt voimme nähdä tunnelin päässä valoa, koska jäljellä on enää 25 kpl 2,6 m pitkiä lautoja. Meinaavat vaan loppua kesken, vaikka otimme olohuoneen laudat korjauspaloiksi. Siinä oli sentään lähes 23 neliötä tavaraa, mutta paljosta ei ole kiinni riittävyys. Tehdäänkö loppu pätkistä, vai sovitammeko uutta, se varmaan nähdään huomenna. 

Perjantaina saatiin putkimes paikalle, keittiön nurkassa tarvitsi tehdä sovitusta, että saataisiin kaikki putket mahtumaan jääkaapin ja seinän väliin. Huomasimme, ettei jääkaapin takana ole yhtään tyhjää tilaa, vaan takaseinä on täysin suora. Niinpä sen takana lattianrajassa ei ole vesiputkille yhtään tilaa.

Emme suostuneet upottamaan yhtään enempää putkia rakenteisiin, kun vain on pakko. Tässä kuvassa menevät yläkerran vessan viemäri-, kylmä- ja kuumavesiputki.

Seinän alaosaan tehtiin syvennys putkille, jotta ne mahtuisivat helpommin jääkaapin taakse.

Lautashow alkaa tympiä pikkuhiljaa. Viiden tunnin kaapimisen jälkeen oli hartiapankissa sellainen olo, että kädet lähtevät irti. Punttisalista tämä käy, voimankäyttö tuntuu koko kropassa. Näihin lautoihin tulee Allbäckin pellavaöljymaali. Emme ole ennen käyttäneet, mutta hyvät ohjeet ja palvelun saimme lauantaina Rakennusapteekista. Tässä kaapimisessa on ollut niin kova työ, ettei 2kk:n työskentelyn jälkeen näihin viitsi mitä tahansa maalia laittaa. Maali ei ole halvinta, mutta sen menekki ei ole kova ja hinta ei ole kynnyskysymys 250:n kaapimistunnin jälkeen, laatu sen sijaan on. Tätä aloittaessamme, toisen laudan jälkeen Timo sanoi, että tämä vie aikaa saman verran kuin suuritöinen auton entisöintimaalaus. Voi kun hän olisi ollut väärässä!

Tämän verran on lattiaa paikalla pikkukamarissa, vielä loppurutistus, niin eiköhän se siitä.

Pääkin alkaa jo kaljuuntua, johtuuko rasituksesta, pään raapimisesta ongelmatilanteissa...vai  ikääntymisestä!   

Katoissa on tiedossa lisää niskan voimistelua... Veikkaan, että konsonanttivarasto tulee tyhjennettyä....Heti kun lattia vaan saadaan valmiiksi, aletaan katon kunnostus tästä pikkukamarista. Saimme rakennusapteekista ohjeeksi, että kevyesti hiotaan nuo pahvit pois, sitten putsataan spriillä(!) hyvän tuuletuksen kera. Sitten vaan pellavaöljymaalia ohuita kerroksia, ainakin kolme. 

Rakennusapteekissa käyminen oli mielenkiintoista. Vietiin lapset suosiolla siihen lähelle siskon perheen hoteisiin, että saamme rauhassa pohtia asioita. Pääsyy miksi menimme, olivat laatat. Mistään ei ollut tullut vastaan sellaista miellyttävää laattaa, ja olimme tietoisia, että tuolta saisi Suomessa valmistettavia savilaattoja, valkoisia, sinisin kuvioin. No, ne olivatkin sellaista sinistä joka ei sopinut tapetin kanssa yhteen. Hintakin oli aika hurja.. Siellä myytiin myös Englannissa käsin valmistettuja laattoja, ja niihin ihastuimme. Myyjällä oli heti näkemys minkälaista haluamme ja hän heitti täydellisen villin kortin kuvioon. Että laatta ei olisikaan valkoinen, vaan punainen! Saimme laatan kotiin mukaan, jotta voisimme pohtia asiaa. Kuitenkin tässä parin päivän aikana on tullut tunne, että joku siinä laatan sävyssä tökkii, ehkä se, että se taittuu vadelmanpunaiseen. Kermanvalkoinen, tuo krakeloitupintainen, on kuitenkin parempi valinta (näkyy paremmin kun klikkaa kuvaa suuremmaksi). Näin on helpompi valita muuriin sävyksi joku muu kuin valkoinen. Valkoista kun tässä koitetaan välttää ku ruttoa.. :) Eihän nämäkään mitään halpoja laattoja ole, mutta menekki on vain vähän yli 2 m2.

Laattoihin rakennusapteekissa käyntimme ei rajoittunut. Saimme paljon vinkkejä mm. keittiön kaappeihin liittyen, maalaukseen yleisesti ja kaikkeen pieneen viimeistelyyn mm. listojen kanssa. Myyjällä oli aikaa meille ja hän todella paneutui remonttiimme. Ja tosiaan, maaleja tuli ostettua, pönttöuuniin, kattoihin sekä olohuoneen ja pikkukamarin lattiaan. Sävynä lattiaan käytetään suunnitellusta harmaasta poiketen kauranharmaata. Samalla sävyllä maalaamme pönttöuunin, tosin vaalennamme sitä jonkin verran. Tässäkin kohtaa tuli myyjän taholta uusi näkökulma, jota ei itse olisi osannut ajatella. Harmaa maali valitsemamme tapetin kanssa ikäänkuin teki kylmemmäksi tapetinkin sävyt. Kauranharmaa taas korosti tapetin värejä kauniisti. Tällaista palvelua ei ihan normikaupoista saa... 

Ei muutakuin kohti uutta työviikkoa, toteuttamaan taas sitä hullua ideaa korjata vanha talo, vaikka sen uuden olisi rakentanut helpommin ja nopeammin. :)