Lipaston uusi elämä

Hyvää mieltä

Niinkuin kaikki vanhaa taloa korjanneet tietävät, 

talo ei tule koskaan valmiiksi.
Mutta kovasti sitä kokoajan on tekevinään jotain,
ja pieniä valmiita kulmia voi rajata kameran ruudulle..

Yläkerrassa on tällä hetkellä talomme ainoa vessa.

Sinne raahasin alakerrasta kamalan, vanhan lipaston, 

joka on ollut Timon ja hänen siskonsa sukkalipasto 

varmaan -80-luvulta alkaen.

Joka kerta vessaan mennessäni ajattelin, että kuinka tuo on kamala.

Eräs ystäväni oli käymässä ja hänelle mainitsin asiasta,

hän ehdotti lipaston maalaamista.

Toki olin ajatellut tuota itsekin, 

mutta kaiken muun homman keskellä 

olin vain siirtänyt ajatusta johonkin aivojen perukoille.

Mutta kiitos Kirsin, tajusin, ettei tuo nyt ole homma eikä mikään.

Lipasto kantoon ja monikäyttöiseen karjakeittiöön,

Timo hioi ja minä maalasin. 

Uudet nupit löytyi paikallisesta sisustusliikkeestä. 

Ja laitoin - niinkuin alunperin suunnittelin - 

viljakapan vessapaperirullien säilytyslaatikoksi.

Tapetti on muuten Borås-tapetteja, mallia en muista..

Tarkoitus olisi tehdä tuohon lavuaarista vasemmalle taso ja hyllyt.

En tosin osaa sanoa minä vuonna suunnitelma toteutuu :)

Kurkistus balleriinan huoneeseen

Pikkuneitimme harrastaa balettia. 

Laitoimme hänelle peilin huoneeseen, 

ja tarkoitus olisi asentaa vielä tankokin.

 Voi sitten neiti harjoitella asentojaan.

Tapetti Pihlgren&Ritola, perhonen. Suunnittelija Ritva Kronlund

Peiliin ripustin hänen ensimmäisen balettipukunsa.

Tytön sängyllä on mummani virkkaama päiväpeitto.

Olen etsinyt taitajaa, joka osaisi virkata samalla mallilla

parisänkyymme peiton, 

mutta vielä en ole ketään saanut työllistettyä..

Nyt hommiin listoja maalaamaan!

Katsaus yläkertaan

Näin vuoden alkajaisiksi ajattelin, 

että voisin palata tuohon yläkerran remonttiin hiukan. 

Ennen ja jälkeen kuvat olisi toivottuja, 

mutta jotenkin yläkerrasta ei kovinkaan paljoa otettu kuvia remontin aikana. 

Ja jälkeen kuvat pitää kyllä ottaa sitten seuraavan siivouspäivän yhteydessä ;)

 Pohjakuviakaan en ole missään vaiheessa tänne lisäillyt, 

joten lisään nyt edes ne :)

Tässä pohjapiirros yläkerrasta.

Oikeassa reunassa oli ennen vain yksi makuuhuone.

 Otimme toisen puolen vinttitilan käyttöön 

ja saimme jaettua oikean päädyn kahdeksi huoneeksi.

 Käynti toiseen huoneeseen järjestyi kätevästi

 vanhan komeron kautta (joka on siis piipun vieressä). 

Näin ei tarvinnut ovia siirrellä, vaan kaikki oli kätevästi paikoillaan. 

Lisäksi matalaan osaan teimme vessan. 

Vintin avaus oli yllättävän helppo homma. 

Kun seinä oli purettu ja tolpat vielä pystyssä, näytti tältä.

Seuraavissa kuvissa uusi puupalkki asennettuna. 

Se oli aika hikinen homma, mutta ammattilaiset osasivat hommansa :)

Ja lopputulos näyttää kutakuinkin tältä.. 

Tosin tuossa kuvassa tapetointi on vasta alussa.

Rappukäytävä ennen. Vasemmalla puolella oleva ovi laitettiin tukkoon, siirrettiin portaikkoon päin uuden vessan oveksi.

Ja rappukäytävä nyt, tosin ilman listoja vielä :D Tapettina Pihlgren&Ritolan Metsätähti, väri okra.

Jos nyt saisin päättää, yläkertaa ei olisi päällystetty gyprocilla.
Maailman inhottavin levy sisustusvaiheessa!
Mutta, ajatus muuttuu remontin edetessä, eipä tuolle enää mitään mahda.
Tämä käytävän lautalattia koottiin jämäpaloista,
joista osa on 10cm, osa 12cm leveää.
Mutta eipä ole kukaan kiinnittänyt huomiota!

Paluu arkeen

Paluu arkeen

Lomaviikko Levillä on takana! Olipas mukavaa, kun sai nukkua rauhassa aamuisin ja viettää aikaa perheen kanssa. Päiväunetkin otettiin melkein joka päivä! Hiihdeltiin jonkin verran, lunta kun oli. Lasten kanssa tehtiin yhdessä yli 10 km:n lenkki, hienosti jaksoivat! Ilmat oli mukavat, n. -12 astetta. 

Viikolla Timo soitti kerran remonttimiehille. Sanoivat, että kaikki on hyvin. No, kotiin palattuamme toinen miehistä tuli käymään ja sanoi, että ongelmia oli kuitenkin vähän ollut.. Ihmeteltiinkin, miksi yksi rappukäytävän seinistä oli vielä paneloimatta. Syynä oli ollut yläkerran vessassa oleva putkivuoto. Kuumavesiputki oli vuotanut seinän sisään.. Eteisen kattoon oli tullut pieniä valumajälkiä. Tehtiin seinään reikä ja katsottiin että purut ovat kuivat. Ja onneksi olivat. Vuoto oli onneksi pieni ja saatiin ajoissa korjattua. Ja nyt sen tajusi, että kylläpä on hyvä, että on hengittävät eristeet ja systeemit, niin pääsee sitten kuivumaan jos jotain tulee! 

Tältä näytti yläkerran käytävä ennen. Vessan ovi on tuossa oikealla. Irrallaan olevan levyn kohdalla näkyy vanha oviaukko, joka meni vinttiin. Nythän tuo tila on otettu huonekäyttöön. 

 

Muovimatot revittiin lattiasta pois, alla oli höylätty lauta. Nekin pois ja sitten uutta lautaa tilalle. Rappujen päällä vinoon kattoon laitettiin 10cm eristettä ja paperi päälle.

 Metsästimme mieleistä paneelia rappukäytävään pitkään. Olimme katselleet aiemmin jo Lopellan sivuja, mutta emme olleet sinne lähteneet käymään, vaikka matkaa oli vain tunnin verran. No, nyt sitten oli pakko mennä, kun paneelit piti saada. Mies soitti sinne maanantaina ja haki paneelit keskiviikkona. Ne pohjamaalattiin myös siellä, koska meillä ei olisi ollut siihen aikaa. No, tässä sitä "pikkusiskon paneelia" sitten on!! Ei kyllä ollut halvinta mahdollista, mutta tykätään siitä kovasti!

Lopellalle taitaa tulla uusi reissu sitten kun listoja tarvitaan. Valikoimaa kuulemma on, ja on hyvää tavaraa.

Niin, paneeli on nyt sitten valkoista.. Ja sen takia, että tapetti vaatii sen, ettei mene liian tunkkaiseksi. Olisin tätä kuviota halunnut alakertaankin, mutta kaikki muut värit olivat loppuneet. Tämä on erikoinen väri ehkä nykypäivänä, mutta meitä se miellyttää kyllä. Onpahan vanhanajan tunnelmaa :)

Tässä nyt sitten rappukäytävää!! Seinät paneloitu ja levytetty, katto paneloitu myös. Ja uusi lattia tottakai. 

Mutta mitäs näille rapuille tehdään??? On kovalevyn palaa vielä tiukasti liimalla kiinni.. Ja miten se maalaus onnistuu kun lapset kulkevat ylös ja alas monta kertaa päivässä?? 

Eilen, vaikka kuinka väsytti, mies innostui hiomaan vähän keittiön kattoa. Halusi kovasti päästä kokeilemaan miten se maalaaminen onnistuu. Olin kaapinut jo osan kattoa, mutta se onkin turha vaihe. Ei tarvi kuin epäkeskokoneella hioa, sitten pyyhitään rätillä ja maalia pintaan. Hyvin näyttää toimivan ja nähtäväksi jää riittääkö kaksi maalikerrosta, vai tarviiko kolme... 

Syystöitä

Syystöitä

Tänään oli ensimmäinen selkeä pakkasaamu! Ihanaa! Vaahtera alkoi heti pudottamaan lehtiä oikein urakalla. Nyt onkin lapsille kivaa puuhaa! Jättimäisiin kasoihin on kiva hyppiä!

Remontti on ollut seisokissa viime viikon lopusta saakka. Aika on kulunut pellolla salaojituksen parissa. Ensin piti etsiä vanhat salaojien paikat, jotta voitiin merkata uudet. Kyllä siinä muutaman kerran sai piikittää, vanhoihin karttoihin kun ei oikein voinut luottaa! Maa on vielä niin armottoman kuivaa, joten vesi oli tarpeen että edes jotenkin olisi helpompaa. Minäkin jouduin traktorin rattiin! Hauskaahan se on nyt kun sen oppi! Ja helpottaa monessa asiassa.. Nyt voin itse kuskata pellolle polttopaikalle rakennusjätteitäkin, ei tarvitse aina miestä hoputtaa :) 

Salaojitus on sujunut hyvin, aikataulusta ollaan jopa edellä! Jospa työ sitten palkittaisiin paremmalla sadolla tulevina vuosina... 

Sunnuntaina tein järjestelin paikkoja sisällä ja samalla siivosin. Aloitin yläkerrasta. Pojan huone piti siivota, että saatiin tytön sänky vietyä sinne. Hyvinhän se mahtui, ja leikkitilaa on huoneen toisessa päässä vielä ihan riittämiin!

Sitten piti siivota tytön huone ja siirtää meidän sänky sinne. Mukava on ollut tuossa huoneessa nukkua, ei kuulu mitkään metelit ja tuo tapetti on minusta niin ihana! Lopuksi sitten alakerrassa meidän makuuhuoneesta tehtiin väliaikainen olohuone ja siitäkin tuli oikein kodikas. Mukava tässä on nyt remonttia tehdä, kun käytössä olevat pienet tilat ollaan saatu toimiviksi! Tosin vielä pääsemme kulkemaan elintasosiivestä  yläkertaan sisäkautta. Kohta joudumme sulkemaan keittiön ja elintasosiiven välisen oven kokonaan. 

Sitten saakin hammasta purra pakkasaamuina, kun juoksee yöpuvussa alakertaan vaihtamaan vaatteita!

Vähän olen keittiötä saanut purettua, laatat ja jotain seinäpintoja. Katosta poistin myöskin levyt, ja nupinauloja irrottelin viisi tuntia! Ne olivat niin syvälle hakattu, että sivuleikkurilla niitä sieltä nitkuttelin ensin ulospäin. Sitten vasta vasaralla sai ne pois. 

Tänään on puutarhatöiden vuoro. Ihanainen anoppi on käynyt harrastelemassa täällä ja tehnyt syystyöt kukkapenkeille. Tänään olisi vuorossa hernepensasaidan leikkuu ja ehkä vähän haravointia. Tosin päätin omenapuiden lehdille näyttää ruohonleikkuria... Katsotaan sitten keväällä kannattiko jättää haravoimatta!

Alkusanat :)

No niin, tästä se sitten lähtee! Niin, tai siis remonttihan on jo käynnissä, mutta tämä blogi!

Asumme Latokartano-nimisellä tilalla. Tänne muutti mieheni isä vanhempineen evakkoina Elisenvaarasta ja talon he rakensivat vuonna 1950. Elintasosiipi tehtiin kylkeen joskus -70-luvun alkupuolella. Tila sijaitsee vajaa 4km:n päässä keskustasta, omassa rauhassa peltojen keskellä. 

Remonttimme jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä tehtiin yläkerta valmiiksi, sinne piti saada vessa ja yksi huone lisää. Toisena tulee talon alakerta. Kannatinpuut ovat lahot, joten koko lattia pitää purkaa ja tehdä uusiksi. Samalla remontoidaan tottakai myös seinät ja katot. Remontin kolmas osa on elintasosiipi, jonka kohtalosta ei vielä tarkemmin tiedetä. Siivessä on yksi huone, pesutilat, sauna, vessa, pukuhuonen ja eteinen.

Yläkerrasta en kerro kovin tarkasti, mutta pääpiirteittäin nyt siitä ensin. 

 Kylmät vintit olivat täynnä tavaraa, kuvitella voi mitä kaikkea löytyi! 

                                 Toinen vinteistä eristettiin ja siitä saatiinkin hyvä säilytystila!

Yläkerrassa oli siis kaksi huonetta, joista tämä jaettiin kahtia. Toisen puolen vintti avattiin, joten saatiin vähän lisää tilaa toiseenkin huoneeseen. Iso ikkuna poistettiin ja tilalle laitettiin kolme kapeaa, samalla tavalla kuin talon toisessakin päädyssä on.

Seuraavissa kuvissa huoneet tapetoituna, listat luonnollisesti puuttuu :) Käytimme Pihlgren & Ritolan tapetteja.

Yksi hauska löytö tuli.. Mieheni oli lapsena syönyt äidiltä salaa jäätelöä, ja pitihän todisteaineisto hävittää jonnekin. Oiva paikka oli vintillä, katon rajassa oli rako, josta puhtaaksi nuoltu jäätelöpaketti työnnettiin välikaton reunalle.. No tottakai silloin kuviteltiin ettei kukaan ikinä niitä löydä eikä salaisuus koskaan paljastu.. Toisin kävi! Ja näitä oli siellä monta!

Yläkerran vessa on hieman vielä kesken, tällä viikolla pitäisi laatoittajan tulla. Sitten pääsen vihdoin tapetoimaan ja asentamaan kalusteita! Putket on tehty valmiiksi ja viety alakertaan. Siitä eteenpäin sitten pääsemme tekemään vasta kun alakerran lattia avataan.