Lipaston uusi elämä

Hyvää mieltä

Niinkuin kaikki vanhaa taloa korjanneet tietävät, 

talo ei tule koskaan valmiiksi.
Mutta kovasti sitä kokoajan on tekevinään jotain,
ja pieniä valmiita kulmia voi rajata kameran ruudulle..

Yläkerrassa on tällä hetkellä talomme ainoa vessa.

Sinne raahasin alakerrasta kamalan, vanhan lipaston, 

joka on ollut Timon ja hänen siskonsa sukkalipasto 

varmaan -80-luvulta alkaen.

Joka kerta vessaan mennessäni ajattelin, että kuinka tuo on kamala.

Eräs ystäväni oli käymässä ja hänelle mainitsin asiasta,

hän ehdotti lipaston maalaamista.

Toki olin ajatellut tuota itsekin, 

mutta kaiken muun homman keskellä 

olin vain siirtänyt ajatusta johonkin aivojen perukoille.

Mutta kiitos Kirsin, tajusin, ettei tuo nyt ole homma eikä mikään.

Lipasto kantoon ja monikäyttöiseen karjakeittiöön,

Timo hioi ja minä maalasin. 

Uudet nupit löytyi paikallisesta sisustusliikkeestä. 

Ja laitoin - niinkuin alunperin suunnittelin - 

viljakapan vessapaperirullien säilytyslaatikoksi.

Tapetti on muuten Borås-tapetteja, mallia en muista..

Tarkoitus olisi tehdä tuohon lavuaarista vasemmalle taso ja hyllyt.

En tosin osaa sanoa minä vuonna suunnitelma toteutuu :)

Kurkistus balleriinan huoneeseen

Pikkuneitimme harrastaa balettia. 

Laitoimme hänelle peilin huoneeseen, 

ja tarkoitus olisi asentaa vielä tankokin.

 Voi sitten neiti harjoitella asentojaan.

Tapetti Pihlgren&Ritola, perhonen. Suunnittelija Ritva Kronlund

Peiliin ripustin hänen ensimmäisen balettipukunsa.

Tytön sängyllä on mummani virkkaama päiväpeitto.

Olen etsinyt taitajaa, joka osaisi virkata samalla mallilla

parisänkyymme peiton, 

mutta vielä en ole ketään saanut työllistettyä..

Nyt hommiin listoja maalaamaan!