Keittiö ennen ja jälkeen

Lisään vielä keittiöstä kuvat ennen ja jälkeen.

Pahoittelen kuvien huonoa laatua... :/

Näkymä eteisestä keittiöön

Näkymä elintasosiiven ovelta

Näkymä pikkukamarin ovelta vasemmalle

Näkymä pikkukamarin ovelta oikealle

Hyvästit karjakeittiölle!

Hyvästit karjakeittiölle!

Tai ainakin melkein....

 Timon hajuröörit aukesi liuottimien ansiosta

 ja nyt hänkin haistoi pistävän hajun eri puolilla elintasosiipeä.

 Nyt kun tulee vanhalta (remontoidulta) puolelta elintasosiipeen,

 tulee niinkuin seinä vastaan, kun ilman "raikkaudesta" puhutaan.

 Kun keittiöön saadaan viimeinenkin lista kiinni, 

ja komeroihin hyllyt tehtyä, joudumme siirtämään vaatteet pois elintasosiiven kaapeista.

Joten, luojan kiitos, on tuo karjakeittiö :D

 Sehän on tullut jo niin rakkaaksi, että eihän sitä täysin voi hylätä.

 Joten sinne siirtyy pyykkikone ja -kuivaus ja myöhemmin myöskin suihkutilat. 

Nyt on todellakin tsempattava, 

sillä uuden elintasosiiven kokonaiskustannus on vähintään yhtä 

paljon kuin koko tämän vanhan puolen remontointiin on mennyt.

Op-pankki tulee tutuksi..... 

ja toivottavasti avuksikin tässä homeenpoistoprojektissa.

No, positiivistakin täältä löytyy..

 Minä, joka en kukkia juuri saa kukkimaan, sain tämän ruusun näin upeaan kukkaan! 

Kyllä se on kaunis <3

Ja tänään oli sitten se suuri päivä.. Saimme keittiön käyttöön!!! 

Juuri ja juuri alle vuoden se oli pois käytöstä. 

Kyllä nyt tuntuu luksukselta! 

On kunnon tilat ja kaapit ja uusi hella ja ja ja... :D

 Muutama lista puuttuu katonrajasta, joten pieni varaslähtö tuli,

 mutta Timo onnellisena siemailee konjakkia hymyssä suin.. 

Ruokapöytä on vielä käsittelyn alla, mutta eiköhän se pian tuohon saada.

 Pitänee mennä tonkimaan pahvilaatikoita, 

että löydetään vanhat peltipurkit ja muu sisustushömppä.

Kyllä nyt kelpaa aamukahvit tuolla keitellä!

Lämpöaaltoja

Lämpöaaltoja

Kesä on sujahtanut vauhdilla, kohta on jo elokuu! 

Siksipä tuli kiire päivittää blogia,
 että saan edes yhden jutun tälle kuukaudelle :)

Heinäkuussa olemme pitäneet lomaa.
Ja kun lomailu kotona ei oikein onnistu
 (syystä että työpaikka on samalla tontilla kodin kanssa),
on lähdettävä johonkin muualle.
 Tänä vuonna menimme koko perheen ja vanhempieni kanssa Pärnuun,
 jossa olimme vajaan viikon.
Se on todella mukava lomakohde kaikille ja on kohtalaisen lähelläkin.
Suosittelen sitä kyllä ehdottomasti kaikille!

Pärnu-viikon jälkeen matkasimme Timon kanssa kaksin Latvian puolelle. 

Siellä kiersimme pienempiä kaupunkeja. 

Riiassa vietimme päivän, mutta täytyy sanoa,
että nuo pienemmät paikat antoivat paremmat muistot.

Cesis, Sigulda, Kolka, Kuldiga... Ihania vanhoja taloja ja nähtävyyksiä. 

Ehdoton kohokohta mielestäni oli Kolkassa käynti. 

Siellä kaksi merta kohtaavat ja aallot lyövät ristiin.
Voi, mikä ihana paikka!!

Sitten kotiin.
Remonttia ei juurikaan olla tehty, näin kesäaikaan on niin paljon muutakin..

 Marjojen laitto, pihatyöt yms.. 

Täytyy sanoa, että hermot välillä kiristyy,
 kun pysähtyy miettimään kaikkea tekemätöntä työtä. 

Mutta ei se auta, pitää muistaa että kaikki ajallaan.
Ja toisaalta, mihin tässä on kiire?

Ennen lomalle lähtöä maalasimme pikkukamarin lattiat.

 Maalin kuivumisessa on tapahtunut jotain kummallista, 

sillä se ei ole kuiva vieläkään. Niinkuin ei rappukäytäväkään. 

Jos hetkeksi pysähtyy paikoilleen, tarraa sukat/jalat maaliin kiinni. 

Jälkiä ei kuitenkaan jää, lattia on vain tahmea.

 Olemme yrittäneet kuurata sitä pellavaöljysuovalla, mutta sekään ei auttanut. 

Rakennusapteekista saimme ohjeeksi lisätä lattiamaaliin sikkatiivia,

 jotta maali kovettuisi paremmin.

 Saimme annosputket mukaan ja toimimme ohjeiden mukaisesti.

 Maalasimme ohuita kerroksia, useita päiviä oli maalausten välissä.

 Mutta silti kävi näin.. Se vähän harmittaa, 

ja minä syytän sitä sikkatiivia, sekoitussuhteessa on pakko olla jotain väärää..

Pikkukamarin lattia on ainakin hiottava ja maalattava vielä kerran.

 Toivotaan että se auttaa.

Pikkukamari on muuten jo kivannäköinen,

 lattia kuntoon ja listat paikoilleen, eiköhän se siitä sitten! 

Huutokaupasta löytyi kiva pieni, vihreä tuoli.

Olohuoneessa tilanne on vielä tämä.. 

Mutta onpahan paikka jossa listoja voi maalata!

Tämän "piikapenkin" kannoin keittiöön jo valmiiksi.

 Penkki on minun perintö isänäidin suvusta ja siihen liittyy monta muistoa..

 Istuimme siinä serkkujen kanssa vierekkäin, 

kun vaarilassa tulimme sikalasta aamukahville.

 Siitä se piikapenkki-nimityskin taisi tulla..

Vaarini (isänisä) kuoli 23.7. eli viikko sitten.  

Vaari nukkui tässä joskus nokosia, iso mies pienellä penkillä..

Tämä peili ja pari lipastoa löytyi läheiseltä kotikirppikseltä. 

Huutokaupasta olemme myös ostaneet pari kaappia lisää,

 niistä kuvia sitten kun saamme ne joskus taloon sisälle!

Keittiö saa pikkuhiljaa listojakin paikoilleen..

 Tuo kulma keittiössä aiheutti paljon päänvaivaa..
Suunnitelmissa oli laittaa liesi ihan muualle,
 mutta paras paikka sille oli kuitenkin tuossa missä ennenkin.
 Huuva noille liesille pitäisi vielä suunnitella..
Mutta hei, tässä ensimmäinen kuva: Ennen ja Jälkeen!!!

Välitilan laatat eivät tule oikeuksiinsa missään kuvassa. 

Mutta niihin olen todella tyytyväinen!

 Pinta on kivan eläväinen..

Muut hikoilee, Timo palelee.. 

Timo on ollut jo monta päivää kovassa kuumeessa, tänäänkin 39 astetta..

 Vaikea kuvitella, kun itsellä hiki virtaa selässä, että miten voi palella tällä kelillä! 

Toivotaan että tauti alkaisi mennä jo ohi..

Minä olen hikoillut rappukäytävän kanssa.

 Sain sen viime viikolla tapetoitua ja nyt sain paneelit maalattua! 

Maalin sävyn valitsimme aika pikaisesti, ja se meni vähän pieleen. 

Taittaa liikaa harmaaseen, mutta saa nyt kelvata! 

Maalina oli Uulan Into, sävynä helmi.

 Tästä sitten jatkamme elokuun puolelle! 

Juhannuksen viettoa

Juhannuksen viettoa

Mitäpä sitä muutakaan juhannuksena, kuin remonttia.. 

Kerrankin ukko-kullalla oli kolme päivää peräkkäin vapaata, 

ja ulkona huono keli, joten intouduimme tapetoimaan pikkukamarin loppuun. 

Näitä koivulistoja työstettiin eilen illalla, isäntä sahuroi, minä hioin ja maalasin.

 Arvatkaas mihin ne tulee? ;)

Minua on syyhyttänyt jo jonkin aikaa tuoda vanhat astiat vitriinikaappiin.

 Ajattelin, että jokainen laatikko täytyy kuitenkin purkaa,

 joten muutaman laatikon sitten kannoin keittiöön :)

 Ja tietysti ne kaikista kauneimmat astiat. Vanhat arabiat ja muumit.

 Tässä osa niistä..

Tämä astiasto on yksi minulle tärkeimmistä. 

Se on ostettu äitini ristiäisiä varten -50-luvulla.

Löysin laatikosta myös arabian vanhan saippualautasen.

 Se on mummani vanha.

Eipä taida nurmikkoa vielä päästä kylvämään... 

Kunhan nyt viljasato edes tuosta kohentuisi..

 Sateet alkaa jo riittää!!

Jospa tämä kodinonni piristyisi uudessa keittiössä.. 

Minä ainakin!

Tahkoamista

Tahkoamista

Se, joka on maalannut pellavaöljymaalilla, tietää todella mitä tahkoaminen on.

Maalia on saatava hierottua puun pitaan mahdollisimman ohut kerros.

Maalasin rappukäytävää, rappuja ja tuota eteistä yhteensä noin neljä tuntia. 

Urakka vaatii toistoa vielä ehkä pari kertaa.

Kunhan nyt ensin kuivuu.

Maalaamiselle tuli sopiva sauma, kun lapset lähtivät kesälomalle mummin ja vaarin luo.

Se tietää täällä päässä armotonta työntekoa, kun rauhassa saa tehdä,

 ilman keskeytyksiä, ruuanlaittoa jne..

Mutta tottakai pitää myös levätä.

 Joudumme nyt nukkumaan pikkukamarin lattialla, kun yläkertaan ei pääse.

Voi, kun tuosta saisikin sievän makuuhuoneen!

Lapset sensijaan saavat lomailla seuraavissa maisemissa...

Hitaasti mutta varmasti!

Hitaasti mutta varmasti!

Nyt se on todettu jälleen kerran, että meidän on aivan turha asettaa mitään aikarajoja. 

Ei ne toteudu kumminkaan! Mutta se ollaan myös todettu,

 että osaamme kuunnella itseämme, levätään silloin kun ei jaksa tehdä mitään

 ja näin emme vedä itseämme piippuun. 

Kaikki järjestyy kuitenkin -ajallaan :)

Jotain ollaan kuitenkin yritetty väsätä sisälläkin. Tässä eteisen lampetit :)

 Sähkömies piti erikoisena ratkaisuna ja sanoi että kuuluvat toisinpäin. 

Mutta tässä talossa varmaan kaikki tehdään väärinpäin ja erikoisesti

 - ainakin nykystandardien mukaan.

Pikkukamarin pönttöuuni on kertaalleen maalattu. Lattia hiottu ja kitattu.

Myöskin seinistä on kolot kitattu ja levyjen saumat ylitasoitettiin
 (kuvassa sitä ei olla vielä tehty). 

Selvisimme työmaallamme 255 päivää ilman tapaturmia. Sitten se sattui.

Olin esiliisteröimässä seinää ja pistorasioiden johdot töröttivät suorina seinästä.

 Ei tullut pieneen mieleenikään, että niissä olisi virta! 

Sattuipa sitten tuo sormus osumaan kahteen johtoon yhtäaikaa... ja voitte aavistaa mikä oli lopputulos..

Onneksi olen tässä ja mitään vakavampaa ei aiheutunut. 

Sormus meni piloille, harmittaahan se, kun niin tuorekin oli... ;)

 Mutta, uusi tilaukseen ja lasku sähkömiehelle. Eikös se ole oikeus ja kohtuus?

 Sitten piti jo välillä leipoa kakkujakin.. Tässä pienin, kahdesta isosta ei tullut kunnon kuvaa..

Olen jossain välissä (kevään tohinassa) hionut talon alkuperäiseen pirttipöytään kuuluvat penkit.

 Tänään maalasin ne jo kertaalleen suunnilleen alkuperäisellä sävyllä :) 

Katsotaan kuvia sitten kun ovat valmiina. 

Pöytä on vielä hiomatta, mutta pitää ensin keksiä tuonne verstaalle sen tilalle joku toinen..

Keittiö odottaa siis edelleen käyttöönottoa.
Kaikkea muuta tekemistä keksitään, koska se listoitus ei jostain syystä houkuttele.
 Ja kun mukavampia töitä on tarjolla ihan nenän edessä. Kuten tapetointi. :) 

 Joten aloitettiin pikkukamarin tapetointi!
Kaunis tuo tapetti, Pihlgren&Ritolan Kamomilla.

Tänään koko päivän olen touhunnut jotain, 

ja koko ajan ajatellut, että kohta pötkähdän viltin päälle nurmikolle lukemaan postissa tulleita lehtiä. 

No, kun sinne vihdoin viiden aikaan pääsin , tuli sadekuuro.

 Lehdet on lukematta ja maa nyt märkä, pitääkö käydä ostamassa riippumatto???

 Tässä vielä pari kuvaa pihasta. Kukat on nousseet paljon ja aina joku kukkii. Unikot on mun yhdet lempikukat, ja lemmikki myös..

Rempallaanko??

 No, talossa vähän fiksaamista, ruohonleikkuri hajos ja auto on mukavasti patinoitunut..

 Parin vuoden päästä meillä on rippijuhlat, jos siihen mennessä olis jotain kunnossa? :)