Päivittelyn aika

Päivittelyn aika

Välillä tuntuu, että olemme täysin kahjoja!! Jatkuvasti meiltä kysytään, että "joko on valmista?" tai "onko teillä joku aikataulu?"... Toiset rakentaa uuden talon puolessa vuodessa, ja me nysvätään joidenkin lattialautojen kanssa miljoona tuntia!! Lisäksi kaikki muu älytön päälle, kuten vanhojen kattojen kunnostus. Listatkin maalaamme sutipelillä, eikä tyydytä kaupan pahvilistoihin, jotka irvistää parin vuoden päästä. Vanha ulko-ovikin varmaan kaivetaan tuolta ladosta esiin ja  kunnostetaan se, vaikkei se olekaan mikään lämpöeristetty. Vältämme kiiltävää ja modernia, emme halua sisustuslehtien kaltaista valko-harmaata tilaa.  

Joo, ollaan me hulluja.. Mutta. Ainakaan meillä ei ole muovitettua taloa. Ja ehkä tässä on jopa pieni kulttuuriteko ja ekologisuutta, että teemme monet asiat vaikeamman kautta ja perinteitä kunnioittaen. Ja teemme kodin asumista ja elämistä varten, sellaiseksi jossa me viihdymme.

Taas vierähti kolme vapaapäivää, joista kaksi meni levätessä. Tänään maanantaina raavimme laudoista maalia, koska huomenna tulevat työmiehet ja pitäisi olla heille lautoja valmiina. Nyt voimme nähdä tunnelin päässä valoa, koska jäljellä on enää 25 kpl 2,6 m pitkiä lautoja. Meinaavat vaan loppua kesken, vaikka otimme olohuoneen laudat korjauspaloiksi. Siinä oli sentään lähes 23 neliötä tavaraa, mutta paljosta ei ole kiinni riittävyys. Tehdäänkö loppu pätkistä, vai sovitammeko uutta, se varmaan nähdään huomenna. 

Perjantaina saatiin putkimes paikalle, keittiön nurkassa tarvitsi tehdä sovitusta, että saataisiin kaikki putket mahtumaan jääkaapin ja seinän väliin. Huomasimme, ettei jääkaapin takana ole yhtään tyhjää tilaa, vaan takaseinä on täysin suora. Niinpä sen takana lattianrajassa ei ole vesiputkille yhtään tilaa.

Emme suostuneet upottamaan yhtään enempää putkia rakenteisiin, kun vain on pakko. Tässä kuvassa menevät yläkerran vessan viemäri-, kylmä- ja kuumavesiputki.

Seinän alaosaan tehtiin syvennys putkille, jotta ne mahtuisivat helpommin jääkaapin taakse.

Lautashow alkaa tympiä pikkuhiljaa. Viiden tunnin kaapimisen jälkeen oli hartiapankissa sellainen olo, että kädet lähtevät irti. Punttisalista tämä käy, voimankäyttö tuntuu koko kropassa. Näihin lautoihin tulee Allbäckin pellavaöljymaali. Emme ole ennen käyttäneet, mutta hyvät ohjeet ja palvelun saimme lauantaina Rakennusapteekista. Tässä kaapimisessa on ollut niin kova työ, ettei 2kk:n työskentelyn jälkeen näihin viitsi mitä tahansa maalia laittaa. Maali ei ole halvinta, mutta sen menekki ei ole kova ja hinta ei ole kynnyskysymys 250:n kaapimistunnin jälkeen, laatu sen sijaan on. Tätä aloittaessamme, toisen laudan jälkeen Timo sanoi, että tämä vie aikaa saman verran kuin suuritöinen auton entisöintimaalaus. Voi kun hän olisi ollut väärässä!

Tämän verran on lattiaa paikalla pikkukamarissa, vielä loppurutistus, niin eiköhän se siitä.

Pääkin alkaa jo kaljuuntua, johtuuko rasituksesta, pään raapimisesta ongelmatilanteissa...vai  ikääntymisestä!   

Katoissa on tiedossa lisää niskan voimistelua... Veikkaan, että konsonanttivarasto tulee tyhjennettyä....Heti kun lattia vaan saadaan valmiiksi, aletaan katon kunnostus tästä pikkukamarista. Saimme rakennusapteekista ohjeeksi, että kevyesti hiotaan nuo pahvit pois, sitten putsataan spriillä(!) hyvän tuuletuksen kera. Sitten vaan pellavaöljymaalia ohuita kerroksia, ainakin kolme. 

Rakennusapteekissa käyminen oli mielenkiintoista. Vietiin lapset suosiolla siihen lähelle siskon perheen hoteisiin, että saamme rauhassa pohtia asioita. Pääsyy miksi menimme, olivat laatat. Mistään ei ollut tullut vastaan sellaista miellyttävää laattaa, ja olimme tietoisia, että tuolta saisi Suomessa valmistettavia savilaattoja, valkoisia, sinisin kuvioin. No, ne olivatkin sellaista sinistä joka ei sopinut tapetin kanssa yhteen. Hintakin oli aika hurja.. Siellä myytiin myös Englannissa käsin valmistettuja laattoja, ja niihin ihastuimme. Myyjällä oli heti näkemys minkälaista haluamme ja hän heitti täydellisen villin kortin kuvioon. Että laatta ei olisikaan valkoinen, vaan punainen! Saimme laatan kotiin mukaan, jotta voisimme pohtia asiaa. Kuitenkin tässä parin päivän aikana on tullut tunne, että joku siinä laatan sävyssä tökkii, ehkä se, että se taittuu vadelmanpunaiseen. Kermanvalkoinen, tuo krakeloitupintainen, on kuitenkin parempi valinta (näkyy paremmin kun klikkaa kuvaa suuremmaksi). Näin on helpompi valita muuriin sävyksi joku muu kuin valkoinen. Valkoista kun tässä koitetaan välttää ku ruttoa.. :) Eihän nämäkään mitään halpoja laattoja ole, mutta menekki on vain vähän yli 2 m2.

Laattoihin rakennusapteekissa käyntimme ei rajoittunut. Saimme paljon vinkkejä mm. keittiön kaappeihin liittyen, maalaukseen yleisesti ja kaikkeen pieneen viimeistelyyn mm. listojen kanssa. Myyjällä oli aikaa meille ja hän todella paneutui remonttiimme. Ja tosiaan, maaleja tuli ostettua, pönttöuuniin, kattoihin sekä olohuoneen ja pikkukamarin lattiaan. Sävynä lattiaan käytetään suunnitellusta harmaasta poiketen kauranharmaata. Samalla sävyllä maalaamme pönttöuunin, tosin vaalennamme sitä jonkin verran. Tässäkin kohtaa tuli myyjän taholta uusi näkökulma, jota ei itse olisi osannut ajatella. Harmaa maali valitsemamme tapetin kanssa ikäänkuin teki kylmemmäksi tapetinkin sävyt. Kauranharmaa taas korosti tapetin värejä kauniisti. Tällaista palvelua ei ihan normikaupoista saa... 

Ei muutakuin kohti uutta työviikkoa, toteuttamaan taas sitä hullua ideaa korjata vanha talo, vaikka sen uuden olisi rakentanut helpommin ja nopeammin. :)